reenipäivitystä

Gala on ahkeroinut metsissä kaikenlaisien jälkien kimpussa ja onnistunutkin kuulemma hienosti. Ainakin se on ollut kovin polleana takasin tullessaan, hyvä kun on edes huomannut minua! Minä en ole mukana noissa metsäkekkereissä, Gala taas ei pääse minun asfalttijälkijuttuihin :) Mamin mielestä näin on hyvä joten minkäs me sitten sille voidaan.

KOHTA varmaan on mun vuoro...

Tästä lähtee jonkun jälki, löydän sen ja sitten mennään...

Ruffe on juuri ajanut hienosti yhden jäljen asfaltilla, olen vähän kade tuosta lelusta!

Tässä on Badu, melkoinen epeli!

Ja tässä on Sisu, taitava herra joka osaakin kaikenlaista.

Tässä uusi tuttavuus, Viljo. Sen nenä käy kokoajan ja sillä on hauskat korvat!

kurkatkaapa

http://www.lemmikkipalstat.net/PetTV/ tämmöisestä osoitteesta, ainakin toistaiseksi, löytyy pätkiä niistä jutuista joita katselmuksessa oli tänävuonna.

I Borgå

Ohhoh, nyt vähän väsyttää. Olin mamin ja Tiinan kanssa Porvoossa näytelmissä, ihan sellaisissa kansallisissa. Mamin mielestä piti päästä hiukka nuuhkimaan näyttis-ilmapiirejä ennen Messareita. No eipä mitään, meillä oli jälleen hauskaa eikä tuloskaan ollut pöllömpi, sain sellaisen roppiruusukkeen ja pytyn kotiinviemisiksi ja lisäksi mami Tiinan avustuksella löysi sellaiset hurjannäköiset rotantappokengät, siniset ja ne kopisee... kyllä on omituisia noi naisihmiset, itse tykkään sellaisista karheista isoista ja mustista käpälistä, sellaisista kuin Galalla ja varsinkin silloin kun se läppää sillä tassukallaan mua päälaelle, olen aivan myyty mies. Ja huippua, mami hankki mulle ehjän mökin!!! Kiitos Tiinan mieltymyksen lilaan(taas sellaisia outoja naisten juttuja)

(Porvoo kansallinen, tuomari Björn Einarsve, Salvador val eri 1 SA pu1 ROP)

mami kertoo

Viimeinen rutistus ennen valmistumistani, eli työssä oppimista oikein urakalla. Koirien kanssa ei meinaa ehtiä harrastamaan riittävän säännöllisesti ja ne ilmaisevatkin välillä tunteensa tätä seikkaa kohti äänekkäästi. Koirat jäivät myös paitsi viime viikonlopun tapahtumista. Suomen pelastuskoiraliiton ryhmäkatselmus alkoi perjantaina ja kesti aina sunnuntaihin asti ja olin ryhmämme johtajana ja näin ollen ilman koiraa. Katselmus alkoi sotilaallisissa merkeissä Upinniemen varuskunnassa ja Elisabeth Rehn otti vastaan ilmoittautumisemme ja tervehti kaikkia ryhmiä kädestä ja tassuista pitäen. Sen jälkeen olikin toimintaa jatkuvasti ja melkein samoilla silmillä mentiin koko viikonloppu. Ryhmämme oli täydessä iskussa ja suoriuduttiinkin erinomaisesti kaikista haasteista. Aikataulutetun ohjelman vuoksi en sitten päässyt moikkaamaan Rustoa ja Markoa enkä Stiinaakaan, vaikka kaikki asuvat ihan siinä lähellä, missä katselmus tapahtui... löydän näihin visiitteihin kyllä jostain aikaa syksyn kuluessa!!