ollaan nyt viikon vanhoja. osataan rapsuttaa, venytellä, haukkua, murista ja huutaa äitiä apuun. yhteinen harrastuskin meillä jo on, kiipeämme, kiipeämme ja kiipeämme...jos muita haastavia paikkoja ei löydy, kiipeämme emon päälle ja laskemme mäkeä alas ja uudelleen.
ruokaillaan aina kun vain voidaan ja päälle makoisat unet. äiti hoitaa välillä niin innokkaasti että meidän pitää pyristellä jo vastaan, no unni voi olla siistinä ja nättinä mutta ei me pojat haluta jokapäivä kampausta....
1 kommentti:
Pienet pojat on jo heti oikeilla jäljillä, ei sitä kampausta joka päivä tarvitse niin kuosiin laittaa :)
Lähetä kommentti