auts

Taas mua sattui kynteen, juuri kun edellinen oli jo parantunut... mutta kun olen näppärä tekemään kaikkea tassuillani niin aina sattuu ja tapahtuu. Nyt tuntui kyllä erityisen ikävältä ja oli pakko mennä mamin luo halattavaksi ja itkemään. Tänään se osti mulle ihan mahtavan töppösen, nyt ei mene lenkillä kuraa eikä suolaa suoraan hermoon!! Osasinkin heti käyttää tossua, eikä se haitannut pätkääkään ja kuopiminenkin onnistui. Nyt se miettii miksi meillä molemmilla kasvaa kynnet ihan hirmu vauhtia ja se lyhentää niitä meiltä vähän väliä. Gala tosin ei enää ole kovin yhteistyökykyinen kun kynsistä on kyse, mutta ei se voi papalle mitään. Minä sentään osaan olla manikyyrissä ja vieläpä nautin kun mua paapotaan ;)

ja taas treenataan

Tänään oltiinkin koko joukkue treeneissä jossa oli mukana Kouvolalaisia ja Lahtelaisia palveluskoiratyyppejä. Oli vallan mukavaa ja hommat hoidettiin kotiin niin mallikkaasti että mami ,minä,Timo ja Ali-bokseri voitettiin koko leikkimielinen setti! Minä suoriuduin omasta etsinnästäni sukkelaan ja jätin käskystä kaikki herkulliset makkarat paikoilleen, en edes vilkaissut niitä ja se on sentään jotain!!! No, mä tiesin että mamilla on autossa lihapullia :D Sitten mami joutui kantamaan Alia, mutta ei se painanut kuin 35 kg joten sekin meni nappiinsa. Punttikin pääsi sitten etsimään meidän raunioradalle. Ei se mikään rata enää ole, katsokaapa vaikka kuvia, aika lohdutonta näkymää....ja voi mitä hienoja muistoja tuolta onkaan. Ja mamilla ihan montakymmentä senttiä pitkä muisto sääressä ;) Puntti löysi maalimiesten lisäksi metsureiden eväitä maasta ja ehti sitten maistaa hiukan kunnes mami aloitti sen kiljumisensa, kuului autolle asti...

ai treenejä

Eilenpä olin mamin kanssa Vääksyssä harjoittelemassa rakennusetsintää. Gala jäi kotiin mököttämään, mami sanoi että voi olla liukkaat lattiat rouvalle ja niinhän siellä olikin, minäkin tein hienoja slaideja ja hetken aikaa aina sudin paikallani ennenkuin maisema alkoi vaihtua. Se rakennushomma onkin jännää, en meinannut pysyä nahoissani millään ja ensimmäinen hukassa oleva sai valtavat kuolaklimpit päin näköä, toinen sai ison kaapin oven niskaansa kun olivat sen piilon rakentaneet jollekkulle kääpiövillakoiralle ja kolmas meinasi kaatua kaapin kera jossa piilotteli..... ei ole minun vika että nykyään rakennetaan niin heikkoa tekoa!!!

ai päivityksiä...

Onpa meillä ollut kiireinen alkuvuosi, mami ei ole lainkan päivitellyt kuulumisia tai ehkä se vaan ei ole viitsinyt. No, täällähän on tapahtunut kaikenlaista. Lapsukaiset kasvaa, ne on käyneet näyttelyissä ja ovat vallan ihania. Aina kun ne tulee meille, meidän pitää hiukan pöllyttää niitä. Minun (Gala)jalka on leikattu ja parturoivat minut niin rumasti siellä Viikissä että kaverit sanoo mua tilkkutäkiksi...hyh. Vaikka muuten ne kyllä taisivat tehdä hyvää työtä. Jalka toimii ja tekisi niin mieli hypellä ja pomppia ihan huvikseen. Puntti taas on harrastellut ruokarosvousta ja se on päässyt treeneihin mamin kanssa kahdestaan kun olin saikulla. Pikkasen harmitti mutta helpotti aina kun sain antaa sille kunnolla kuritusta... Mami puuhailee kovasti kouluhommiensa kanssa mutta me osataan kyllä vaatia osamme:) Surujakin on ollut, herrasmies-lenkkikaverimme Roope ja iki-ihana Iita neiti lähti sinne missä Dalikin on. Papan iskäkin jätti meidät eikä tule enää kylään. Sauna meillä valmistui vihdoin ja viimein, mutta meillä ei ole sinne kuulemma mitään asiaa....no, katsellaan, kyllä me jo osataan se ovi avata.....